Anteeksiantamisen vaikeudesta
Anteeksiantaminen
Joskus anteeksiantamiseen suhtaudutaan liiankin kevyesti, ikään kuin se olisi aina mahdollista. On totta, että anteeksiantaminen kannattaa. Viha katkeroittaa ja sitoo voimavaroja. Se myös jumittaa ihmistä menneisyyden ikäviin tapahtumiin.
Anteeksianto ei kuitenkaan välttämättä tapahdu itsestään. Se ei ole vain omasta tahdosta kiinni. Eikä sitä voi pitää hyvän ihmisyyden mittarina.
Anteeksianto merkitsee ihmisille erilaisia asioita. Täydellisimmillään sitä edeltää ääneen lausuttu anteeksipyyntö ja lopputuloksena on kaiken palautuminen ennalleen, tapahtuneen unohtaminen ja luottamus tulevaan. Anteeksianto voi kuitenkin tapahtua myös ilman, että toinen pyytää anteeksi tai edes katuu tekojaan. Aina anteeksiantamisesta ei ole edes mahdollista kertoa toiselle osapuolelle. Yhtä määritelmää anteeksiannolle ei siis ole olemassa. Sen voitaneen kuitenkin ajatella olevan vähintäänkin tila, jossa vääryyttä kokenut on saanut itselleen rauhan.
Miksi voi olla vaikeaa antaa anteeksi?
Määritelläänpä anteeksianto miten tahansa, sitä voi vaikeuttaa:
- Taipumus pitkävihaisuuteen tai muuten liian lyhyt aika käsitellä tapahtunutta.
Toiset leppyvät luonnostaan nopeammin kuin toiset. Loukatulla tai muuten vääryyttä kokeneella täytyy olla riittävästi tilaa käsitellä tapahtunutta. Itse ei voi päättää kuinka pitkän aikaa siihen menee, eikä myöskään kukaan ulkopuolinen voi asettaa aikarajoja joita täytyisi noudattaa.
- Teon vakavuus ja loukkaavuus.
Toista voi loukata monella tavalla ja tasolla. Puolihuolimaton erehdys vaikuttaa toisella tavalla, kuin häikäilemätön käytös.
- Teon toistuvuus ja luottamuksen menetys.
Joskus anteeksianto voisi olla mahdollinen, mutta sen voi estää menetetty luottamus eli pelko siitä, että sama toistuu.
- Toisen välinpitämättömyys teostaan ja seurauksista.
Jos tekijä ei pyydä anteeksi, on paljon vaikeampaa myöskään antaa anteeksi. Mahdollista se toki on, mutta paljon haastavampaa, kuin jos toinen myöntäisi virheensä ja osoittaisi katuvansa.
- Vaikeus käsitellä tapahtumaan liittyviä tunteita.
Joskus tapahtuneen muistelemiseen voi liittyä niin vaikeasti käsiteltäviä tunteita, että ihminen ei ole valmis niitä kohtaamaan. Silloin anteeksiantokaan ei ole mahdollista. Tämä on tilanne, jossa erityisesti psykoterapiasta voisi olla hyötyä, jotta tunteet eivät pääse patoutumaan.
Annatko sinä anteeksi?
Miten sinä koet anteeksiannon? Onko se sinulle poikkeuksetta helppoa? Vai onko se toisinaan vaikeaa?
Muistatko tilanteen jossa anteeksiantaminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta? Onko sinulle joskus käynyt niin, että et ole saanut anteeksi?
Omia kokemuksia työstämällä voi toisinaan tehdä oivalluksia, joiden kautta oppii itsestään ja omista toimintamalleistaan. Ja kun jonkun asian tiedostaa, se on yksi askel eteenpäin.
Myöskään anteekspyytäminen ei aina ole helppoa. Kirjoitin siitä täällä: Anteeksi on joskus vaikea sana
Artikkelikuva: Pixabay/Diwero