Ensiapu lomalle parisuhteen ongelmiin
Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus
Toisinaan loma-aika voi aiheuttaa kitkaa parisuhteessa ja silloin olisi hyvä saada katkaistua tilanne. Oletko kuullut Nonviolent communicationista eli rakentavasta ja myötäelävästä vuorovaikutuksesta? Se on yksi hyvä keino, jolla voi vaikuttaa tilanteeseen. Helppo tapa tutustua menetelmään, on lukea sen kehittäjän Marshall B. Rosenborgin kirja ”Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus”.
Marshall B. Rosenborgin kirja antaa konkreettisia ohjeita, jotka voivat toimia niin ensiapuna, kuin myös taitojen syvennyttyä, apuna pidemmälläkin tähtäimellä.
Kaikkea ei tarvitse noudattaa kirjaimellisesti ja kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Kirjassa on paljon harjoituksia, joiden avulla voi tarkistaa onko itse samoilla linjoilla Rosenborgin kanssa.
Mistä NVC:ssä on kyse?
NVC eli rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus ei ole vain fyysisen väkivallan välttämistä, vaan väkivallatonta viestintää kielen ja vuorovaikutustaitojen kautta. Taustalla on ajatus ihmisen pyrkimyksestä olla toisia kohtaan myötätuntoinen ja halusta saada vastavuoroista myötätuntoa. Tämä ei tarkoita säälipisteiden kerjäämistä, vaan molemminpuolista tarpeiden huomioimista. Rosenborgin mukaan NVC menetelmän avulla voimme löytää yhteyden toisiimme ja itseemme niin, että luonnollinen myötätunto herää.
Tällaisesta luonnollisesta myötätunnosta hänen mukaan meidät vieraannuttaa muun muassa vastuun kieltäminen. Se tarkoittaa muun muassa pitää ja täytyy-sanojen käyttämistä, vaikka niiden välttämisestä olisi hyötyä, sillä näitä sanoja käyttämällä voidaan torjua oma vastuu teoista. Sen sijaan, että sanoisi: ”Minun pitää…”, on parempi käyttää ilmausta: ”Minä valitsen/olen päättänyt tehdä…”
Samalla tavalla myötätunnosta vieraannuttavat muun muassa toisten ihmisten vertailu, tuomitseminen, arviointi ja luokittelu. Kaikki nämä ovat valitettavan tyypillisiä tapoja kohdata toinen ihminen, mutta samalla ne edistävät NVC:lle vastakkaista väkivaltaista käytöstä niin itseä, kuin toisia kohtaan.
NVC käytännössä
Tiivistettynä NVC:ssä on kyse vuorovaikutuksesta, jossa huomioidaan seuraavat seikat:
- Havainto ja sen erottaminen tulkinnasta.
Tulkinta on ihmisen oma näkemys jostakin asiasta, kuten ”Pekka on ikävä.” Havainnolla tarkoitetaan puolestaan täsmällisesti ilmaistua tapahtumaa, kuten ”Pekka söi lapsille ostetut karkit.”
Tulkinnat nähdään usein kritiikkinä, mistä voi seurata vastustusta ja energia suuntautuu puolusteluun ja kiistelyyn. Havainnoissa pysyminen ikäviltäkin tuntuvissa tilanteissa, on puolestaan tie rakentavaan vuorovaikutukseen.
- Tunteiden ilmaiseminen ja niiden erottaminen ajatuksista.
Usein lauseet joissa käytetään ilmaisua ”tunnen olevani/minusta tuntuu, että…” ovat ajatuksia, eivät tunteita. Ajatus on esimerkiksi: ”Minusta tuntuu, että sinä olet ilkeä.” Tunne on puolestaan: ”Olen pettynyt siihen, kun söit lasten karkit.”
On ymmärrettävää, että ajatuksien sekoittaminen tunteisiin aiheuttaa vastustusta. Tunteiden tunnistaminen ja selkeä ilmaisu puolestaan helpottaa ihmisten välisen yhteyden muodostumista. Ne paljastavat myös ihmisen haavoittuvuuden, mikä voi edistää ristiriitatilanteiden ratkaisemista.
- Tarpeiden tunnistaminen, jotka ovat tunteiden taustalla. Toisten teot ja puheet voivat olla tunteita nostattavia ärsykkeitä, mutta ne eivät ole tunteiden syy.
Ihminen voi ottaa vastaan kielteisiä viestejä
- syyllistäen itseään (Minun olisi pitänyt kertoa Pekalle, että karkit ovat lapsille.)
- syyllistäen toisia (Olet itsekkäin ihminen koko maailmassa!)
- tiedostaen omat tarpeet ja tunteet (Minua raivostuttaa, kun söit karkit, sillä olisin toivonut, että olisit ensin keskustellut kanssani ja varmistanut voiko ne ottaa.)
- tiedostaen toisten tarpeet ja tunteet (Harmittaako sinua, kun en ollut huomioinut myös sinua kaupassa käydessäni ja ostanut sinulle jotain hyvää?).
Kaksi viimeistä vaihtoehtoa, tunteiden ja tarpeiden yhdistäminen, auttavat kohtaamaan toiset ihmiset myötäeläen, olipa kyse millaisesta tilanteesta tahansa.
- Selkeästi ilmaistu pyyntö, joka kertoo mitä konkreettisesti tahdomme toisiltamme.
Selkeästi ilmaistu pyyntö myös toteutuu paremmin, kuin käsitteellinen ja monitulkintainen ilmaisu. Sellainen toimisi myös parhaiten Pekan perheen karkkiongelman kohdalla, kuin vaikka lause: ”Lapset haluavat karkkia.”
Koska NVC:n tarkoitus ei ole muuttaa tai manipuloida ihmisiä, pyynnön mukaan toimiminen voi tapahtua vain ihmisten omasta tahdosta. Se tarkoittaa, että pyyntö on pyyntö, ei vaatimus tai käsky. Tärkeämpää kuin oman pyynnön toteutuminen, on rehellisyyteen ja empatiaan perustuvat ihmissuhteet, joissa kaikkien tarpeet täyttyvät tasapuolisesti.
Taustalla humanistinen ihmiskäsitys
Rosenborg on Carl Rogersin oppilas ja näin ollen edustaa humanistista psykologiaa. Minun ihmiskuvani ei ole yhtä optimistinen, kuin humanistinen ihmiskäsitys on. En näe ihmisen potentiaalia kasvuun ja hyvään yhtä positiivisessa valossa, sillä muun muassa monenlaisissa ihmisten välisissä valtasuhteissa on niin paljon itsekkyyttä. Mutta ajattelen kuitenkin, että ehdottomasti valtaosa ihmisistä pyrkii hyvään kamppaillessaan itsekkyyden kanssa.
Tämä kirjoitus on vain pintaraapaisu NVC:n antiin. Siksi suosittelen kirjaa ja tutustumista rakentavaan ja myötäelävään vuorovaikutukseen lämpimästi. Sekin riittää, että vain yksi perheen jäsenistä lukee kirjan ja pyrkii soveltamaan sitä käytäntöön.
Kuva: Pixabay/RonBerg.