Mustasukkaisuus

Mustasukkaisuudesta vaietaan

Mitä luulet, oliko Ben Malisen helppoa saada koottua 2000-luvun alussa tutkimustaan varten suomalaisten kertomuksia häpeäkokemuksistaan?  

Kyllä oli. Sadat suomalaiset kertoivat hänelle kokemuksistaan.

Mitä arvelet, oliko hänen yhtä helppoa saada koottua vastaavaa aineistoa mustasukkaisuudesta? 

Ei ollut. Malisen mukaan juuri kukaan ei tahtonut jakaa kokemuksiaan siitä, miltä tuntuu olla mustasukkainen ja mitä siitä seuraa. Ei edes nimettömänä. Useat mustasukkaisuuden kohteeksi ja uhriksi joutuneet olivat sen sijaan valmiita kertomaan tarinansa.

Ben Malinen julkaisi 2012 kirjan Mustasukkaisuus, Repivä ja rakentava tunne. Tähän kirjaan hän on kuitenkin lopulta saanut myös  kertomuksia siitä, miltä tuntuu kokea mustasukkaisuutta.

Aiheesta ei ole tehty kovinkaan paljon tutkimuksia maailmalla ja vielä vähemmän Suomessa. Kirjoissa, elokuvissa, teatterissa ja musiikissa mustasukkaisuutta kuitenkin käsitellään hyvinkin usein. 

Malinen arvelee, että tämä kaikki johtuu siitä, että mustasukkaisuutta on helpompi käsitellä yleisellä, kuin henkilökohtaisella tasolla. Koska mustasukkaisuuteen liittyy primitiivinen puolensa, siitä voi olla helpompi vaieta. Toisaalta hän nostaa esille myös sen mahdollisuuden, etteivät kaikki edes tunnista itse omaa mustasukkaisuuttaan, koska se on niin monimuotoinen tunne.

 

Ei vain yksi tunne

Mustasukkaisuus ei ole vain yksi tunne, vaan sekoitus monia tunteita.

Kuten vihaan ja suuttumukseen, mustasukkaisuuteen sopii tunteiden jäävuoriteoria. Mustasukkaisuus on kuin jäävuoren huippu, joka näkyy veden pinnan päällä. Pinnan alla sen sijaan vaikuttavat monet muut tunteet, kuten rakkaus, viha, suru, raivo, kostonhimo, kateus, syyllisyys, katumus, häpeä, nolostuminen, pettymys, huolestuneisuus, nöyryytys, pelko, epävarmuus, toivottomuus, ahdistus, välinpitämättömyys, ylimielisyys, ylpeys ja hylätyksi tai petetyksi tulemisen tunne. 

Hyvä ja paha mustasukkaisuus

Joskus mustasukkaisuutta pidetään hyvänä asiana, sillä sen voidaan ajatella olevan todiste rakkaudesta. Mutta usein se koetaan kuitenkin parisuhdetta heikentävänä asiana.

Ben Malinen mainitsee kirjassaan tilannekohtaisen mustasukkaisuuden, joka on normaalia ja kroonisen, joka puolestaan on sairaalloista. 

Tilannekohtainen mustasukkaisuus liittyy nimensä mukaisesti johonkin tilanteeseen. Se voi olla lievää ärtymystä tai tilanteesta riippuen voimakaskin tunne.  Malisen mukaan se voi jopa lähentää paria, jos siitä keskustellaan avoimesti ja tilanteita käsitellään yhdessä rakentavasti. Tärkeää on myös, että mustasukkaisuutta kokenut on valmis muuttamaan käytöstään  ja pyytämään anteeksi huomattuaan tulkintojensa olleen aiheettomia. Samalla olisi pidettävä mielessä, että mustasukkaisuus kertoo enemmän kokijastaan, kuin sen kohteesta.

Krooninen mustasukkaisuus on puolestaan jatkuvaa ja mahdollisesti pelkkiin epäilyksiin perustuvaa. Lisäksi ilmaisuvoima, jolla se näkyy, on suhteettoman voimakasta. Malinen kutsuu sitä rakkauden kääntöpuoleksi ja parisuhteen tuhoajaksi. Usein suhteella, jossa ilmenee tällaista mustasukkaisuutta, ei nimittäin ole onnellista tulevaisuutta. Malinen huomauttaa, ettei etenkään sairaalloinen mustasukkaisuus ole käsiteltävissä ilman ammattiauttajan apua. Näissä tilanteissa on tärkeää kääntyä esimerkiksi psykoterapeutin puoleen, jolla on vankka osaaminen mustasukkaisuuskysymyksissä. 

Lopuksi

Ben Malinen käsittelee kirjassaan myös muun muassa mustasukkaisuuden mahdollisia taustatekijöitä aina lapsuudesta alkaen, kuten myös uskottomuutta ja mustasukkaisuuden ja kateuden eroja. Puutteena kirjassa on lähteiden puuttuminen. Mies ja nais-stereotypioita kirjasta löytyy myös valitettavan paljon.

Käytännönneuvoihin hän ei kirjassaan juurikaan keskity. Pohjavire on kuitenkin selkeä: kannattaa ensinnäkin myöntää ongelma ja keskustella siitä kumppanin kanssa unohtamatta ammattiavun merkitystä. Kun näin toimii, parisuhde ei ole hallitsemattomasti mustasukkaisuuden riepoteltavissa.

Kuva: Geralt/Pixabay

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.