Sopivia ja sopimattomia
Parisuhde ja tausta
Voiko sillä olla vaikutusta parisuhteeseen, jos toinen osapuoli on lähtöisin savosta ja toinen karjalasta? Entä jos heidän lapsuuden kotiensa yhteiskunnallinen asema eroaa toisistaan?
On paljon tutkimusta ja kirjoituksia eri kulttuuritaustojen vaikutuksista monikulttuurisissa suhteissa, joiden osapuolet ovat lähtöisin eri maista. Mutta harvemmin puhutaan Suomen sisäisistä kulttuuri- ja yhteiskuntaluokkien välisistä eroista ja niiden vaikutuksista parisuhteeseen. Se on ollut ehkä hieman kiellettykin aihe, tabu.
Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde
Katriina Järvinen ja Laura Kolbe ovat kirjoittaneet 2019 julkaistun kirjan Sopivia ja sopimattomia. Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde.
Tässä kirjassa sivutaan monikulttuurisia parisuhteita, mutta keskitytään perhe- ja yhteiskuntaluokkataustan merkitykseen suomalaisessa parisuhteessa. He kirjoittavat myös eri heimoista, tarkoittaen maakuntaeroja. Heimo-sana särähtää korvaani, sillä nykyään sitä käytetään lähinnä historiallisissa yhteyksissä puhuttaessa Suomesta.
Suomessa on eriarvoisuutta, joka johtuu rakenteellisista tekijöistä. Suomi ei kuitenkaan ole luokkayhteiskunta, vaikka kukaan tuskin voi kiistää sitä, että meiltä löytyy yhteiskuntaluokkia. Ja jokainen lienee kuullut stereotyyppisiä kuvauksia vaikka karjalaisista, etelä-pohjalaisista ja hämäläisistä. Pitävätkö ne missä määrin paikkansa, on sitten eri asia.
Kirja alkaa hieman yllättäen kuvauksella Järvisen ja Kolben omista taustoista. Se on erikoista, koska yleensä tämän tyylilajin kirjoissa on pyritty objektiiviseen otteeseen. Mutta tämä ei haittaa, vaan on mielenkiintoista saada tietoa myös kirjoittajien taustoista. Samalla se antaa mallia lukijalle, joka itsekin voi käydä omassa mielessään läpi omia taustojaan ja näin oppia itsestään ja lähihistoriastaan.
On kiistatonta, että jokaisessa parisuhteessa vaikuttaa molempien perhetaustat. Se voi tapahtua tiedostamattomalla tasolla, omien vanhempien virheitä ja hyviä toimintamalleja toistaen. Se voi näkyä myös torjuen, vastakkaisia tapoja etsien. Kaiken taustalla voi olla myös lapsuuden perheiden sosioekonominen tilanne ja kulttuuritaustat. Sekin voi vaikuttaa onko kotoisin itä- vai länsi-Suomesta.
Kirjaa varten Järvinen ja Kolbe ovat haastatelleet useita pareja. Haastateltujen ääni kuuluu kirjassa vahvasti, sillä heidän tarinaansa kuullaan kirjassa suorina lainauksina.
Lopuksi
Tämä kirja on mielenkiintoinen ja nopealukuinen ja se voi herättää huomioimaan myös kumppanin taustaa ja lisätä ymmärrystä toista kohtaan.
Tähän voi herätellä esimerkiksi eräs haastatelluista, joka kertoo liitossaan hermostuneensa puolisonsa tapaan vastata kysymyksiin ja ehdotuksiin ”no katsotaanhan nyt, no katsotaanhan nyt”. Kun hän erottuaan oli junassa matkalla työasioissa entisen miehensä kotikaupunkiin, hän yllätyksekseen huomasi monen junavaunussa hokevan puhelimeensa ”no katsotaanhan nyt, no katsotaanhan nyt”. Tuolloin hänelle valkeni, ettei kyse ollutkaan persoonallisuuseroista, vaan paikalliseen kulttuuritaustaan liittyvästä tavasta puhua.
Tuskin avioero johtui vain yhdestä lauseesta, mutta olisiko kumppaneiden välillä riittänyt enemmän ymmärrystä, jos he olivat osanneet ottaa huomioon toistensa kasvuympäristön ja siellä opitun tavan reagoida ja ilmaista itseään eri tilanteissa?
Suosittelen tutustumaan tähän kirjaan Sopivia ja sopimattomia.
Kuva: Geralt/Pixaby.