Koira lapsiperheeseen vai lapsi koiraperheeseen?
Moni on viime aikoina pohtinut koiran ottamista. Siksi ajattelin kirjoittaa koiran hankkimisesta perheen ja parisuhteen näkökulmasta oman kokemukseni perusteella.
Moni on viime aikoina pohtinut koiran ottamista. Siksi ajattelin kirjoittaa koiran hankkimisesta perheen ja parisuhteen näkökulmasta oman kokemukseni perusteella.
Yläasteen fysiikan ja kemian opettajaltani opin jotakin hyvin tärkeää. Enkä tarkoita tässä yhteydessä mitään hänen opettamiinsa aineisiin liittyvää, vaikka ne toki mielenkiintoisia olivatkin. Nyt tarkoitan hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa luokan kanssa.
Olen varma siitä, että moni muukin pystyisi nimeämään menneisyydestään jonkun joka on opettanut omalla vuorovaikutustyylillään jotakin arvokasta, mistä kannattaa pitää kiinni. Onko sinulla joku tällainen henkilö ja mitä olet häneltä oppinut?
Kuinka tuttu kumppanisi sinulle on? Tiedätkö hänestä yhtä paljon kuin lapsuuden ystävistäsi? Entä kuinka hyvin kumppanisi tuntee sinut? Oli vastauksesi mikä tahansa, aina voitte oppia tuntemaan toisianne entistä paremmin. Laadin tueksi Rakastavaisten ystäväkirjan lehden.
Toisinaan loma-aika voi aiheuttaa kitkaa parisuhteessa ja silloin olisi hyvä saada katkaistua tilanne. Oletko kuullut Nonviolent communicationista eli rakentavasta ja myötäelävästä vuorovaikutuksesta? Se on yksi hyvä keino, jolla voi vaikuttaa tilanteeseen.
Mitä luulet, oliko Ben Malisen helppoa saada koottua 2000-luvun alussa tutkimustaan varten suomalaisten kertomuksia häpeäkokemuksistaan?
Kyllä oli. Sadat suomalaiset kertoivat hänelle kokemuksistaan.
Mitä arvelet, oliko hänen yhtä helppoa saada koottua vastaavaa aineistoa mustasukkaisuudesta?
Ei ollut. Malisen mukaan juuri kukaan ei tahtonut jakaa kokemuksiaan siitä, miltä tuntuu olla mustasukkainen ja mitä siitä seuraa. Ei edes nimettömänä. Useat mustasukkaisuuden kohteeksi ja uhriksi joutuneet olivat sen sijaan valmiita kertomaan tarinansa.
Parisuhteessa voi ali- tai ylisuorittaa. Elina Tanskanen sivuaa aihetta kirjassaan Onnellinen yhdessä. Hän kertoo, että molempien toimintamallien taustalla on pohjimmiltaan pelko.
Jokaisella on, tai on ainakin ollut äiti. Biologinen ja toisilla myös sosiaalinen äiti. Sama pätee myös isoäitiin.
Toiset meistä ovat itse äitejä tai äidiksi tuleminen on haaveissa. Lähipiirissämme voi olla myös muita äitejä, kuten anoppi. Siksi äitienpäivä koskettaa meitä jokaista tavalla tai toisella.
Jos uskot johdatukseen tai kohtaloon, ajattelet ehkä, että sinun on ollut määrä päätyä juuri kumppanisi kanssaan yhteen.
Mutta entä jos petyt parisuhteessasi. Alatko silloin epäillä, ettei kumppanisi olekaan Se oikea?
Voiko sillä olla vaikutusta parisuhteeseen, jos toinen osapuoli on lähtöisin savosta ja toinen karjalasta? Entä jos heidän lapsuuden kotiensa yhteiskunnallinen asema eroaa toisistaan?
On paljon tutkimusta ja kirjoituksia eri kulttuuritaustojen vaikutuksista monikulttuurisissa suhteissa, joiden osapuolet ovat lähtöisin eri maista. Mutta harvemmin puhutaan Suomen sisäisistä kulttuuri- ja yhteiskuntaluokkien välisistä eroista ja niiden vaikutuksista parisuhteeseen. Se on ollut ehkä hieman kiellettykin aihe, tabu.
Toisin on Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjassa Sopivia ja sopimattomia. Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde.