Pixabay: karosieben

Ali- ja ylisuorittaminen suhteessa

Miten parisuhdetta ali- ja ylisuoritetaan?

Eräs  näkökulma parisuhteeseen on alisuorittaminen ja ylisuorittaminen.  Elina Tanskanen sivuaa aihetta kirjassaan Onnellinen yhdessä. Hän kertoo, että molempien toimintamallien  taustalla on pohjimmiltaan pelko.

Alisuorittaja sitoutuu näennäisesti, mutta ei henkisesti. Näin toimiessaan hän tavallaan valmistautuu jatkuvasti eroon. Tästä samasta tavasta olla suhteessa on kirjoittanut Heli Vaaranen käyttäen termiä kevytsuhde. Tuo nimitys kertoo siitä, että suhde ilman henkistä sitoutumista jää pinnalliseksi. 

Tanskasen mainitsema ylisuorittaja näkee suhteen projektina, jossa täytyy toimia tietyn kaavan mukaan. Pitää läpikäydä ennalta määritellyt suhteeseen kuuluvat vaiheet ja tuntea tunteet tietyllä tavalla. Kaikki kumppanin toiveet täytyy pystyä täyttämään.

Mihin ali- ja ylisuorittaminen johtavat?

Mikään minkä moottorina on pelko, ei voi toimia ihmisten välisissä suhteissa tyydyttävällä tavalla kovin kauan.

Kevytsuhteeksikin määritelty alisuorittaminen jättää jälkeensä raskaita pettymyksiä erityisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on valmis sitoutumaan, ei ole miellyttävää huomata ettei toinen olekaan. Ja toisaalta, aina varpaillaan mahdollisen suhteen päättymisen vuoksi oleva, ei pääse kokemaan pitkän sitoutuneen suhteen mukanaan tuomaa suhteen syvenemistä. 

Kuten alisuorittaminen, ei myöskään ylisuorittaminen suhteessa johda hyvään. Tuskin kukaan haluasi olla osa toisen ennalta käsikirjoitettua projektia nimeltä parisuhde. Se lienee raskasta myös projektia johtavalle puolisolle.

Tanskanen kertoo olleensa suhteissaan molempia, sekä ali- että ylisuorittaja. Ne eivät olekaan ihmisen persoonaan sidottuja pysyviä tapoja toimia. Ihminen muuttuu vuosien kuluessa ja eri suhteissa osapuolina ovat erilaiset ihmiset omine elämänkokemuksineen ja pelkoineen. Niinpä Tanskanen tuskin on ainut ihminen, joka on toiminut molemmilla tavoilla.

Mikä avuksi?

Tanskanen kirjoittaa toisaalla kirjassaan, ettei pitäisi liiaksi takertua tunteisiin ja toimia niiden mukaan, sillä tunteet muuttuvat jatkuvasti. Pelkokin on tunne. Siihenkään ei kannata liiaksi takertua. Hyvä ohje sekä ali- että ylisuorittajille olisi Tanskasen kirjansa eräässä toisessa kohdassa antama ohje:”Ota riski, luota että teillä on edessä hyvä tulevaisuus!” Sellainen riskin ottaminen kyllä kannattaa, jos kaiken takana oleva pelko ei estä sitä. 

Lopuksi Onnellinen yhdessä kirjasta

Elina Tanskanen kirjoittaa siitä, miten pari voi olla onnellinen yhdessä. Monessa kohdin hän viittaa logoterapiaan ja sen kehittäjään Viktor Frankliin. Se on luonnollista, koska Tanskanen itse on logoterapeutti. Ali- ja ylisuorittamista Tanskanen tosiaan vain sivuaa kirjassaan.

Kirjassa on myös henkilökohtainen sävy, sillä Tanskanen kertoo useita esimerkkejä liittyen omaan parisuhteeseensa. Tällaisia ovat muun muassa hänen periaatteensa, että hän huomauttaa asioista miehelleen vain, jos niillä voisi olla taloudellisia tai terveydellisiä seurauksia. Hän myös kertoo tehneensä puolisonsa kanssa virallisen avioehdon lisäksi henkisen avioehdon.

Kirja on helppolukuinen ja täynnä monenlaisia pieniä vinkkejä, miten kukin voi suhteensa hyväksi toimia. Vaikkapa esimerkit kymmenen kohdan listoista, joita kirjoittamalla voi kertoa kumppanilleen mistä on hänelle kiitollinen.

Kuva: Pixabay/Karosieben.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.