Ole kiinnostava parisuhteessa
Onnen salat
Hesarissa julkaistiin parisuhteeseen liittyvä artikkeli Onnen salat, johon Väestöliiton Heli Vaarasen haastattelun pohjalta on koottu parisuhteen kymmenen käskyä.
Pohdin tässä kirjoituksessa vain yhtä heidän muodostamistaan käskyistä, joka kuuluu ”Ole kiinnostava”.
Parisuhteen mittaiset ensitreffit?
Käsky olla kiinnostava parisuhteessa herättää minussa alkuun ristiriitaisia tunteita. Ikäänkuin se sisältäisi vaatimuksen olla jatkuvasti edustavimmillaan. Aivan kuin tämä käsky veisi parisuhteen tunneilmapiiriä olotilaan, jossa on käynnissä koko suhteen mittaiset ensitreffit.
Se ei ole kuitenkaan tämän käskyn tarkoitus. Kaiken taustalla on sitä vastoin ajatus siitä, että kummankin suhteen osapuolen on tehtävä työtä suhteen eteen ja molemmat tuovat suhteeseen puolet sen sisällöstä. Molempien on tärkeää erityisesti ylläpitää niin omaa kiinnostusta toiseen, kuin toisen kiinnostusta itseen. Tästä seuraa velvollisuus välttää elämässään jämähtämistä ja sen sijaan elää, kehittyä, tutkia ja kasvaa.
Myös sillä on merkitystä kuunteleeko pari toisiaan. Paitsi että kuuntelee, on myös oleellista huomioida oma tapansa ilmaista ajatuksiaan toiselle. Voisinko kenties olla selkeämpi ja mielenkiintoisempi, jotta toinen malttaisi kuunnella?
Kumppanin kasvu kasvattaa molempia
Jos on päätynyt parisuhteeseen, on ainakin jossakin vaiheessa täytynyt olla kiinnostava kumppanin mielestä. Se mikä kerran on tuntunut mielenkiintoiselta, ei sitä kuitenkaan välttämättä ole ikuisesti. Liika jämähtäminen voi olla uhkana parisuhteelle, koska se voi tehdä yhteiselämästä tylsää.
Tuttuus luo turvallisuutta ja siksi on hyvä, jos toinen on ainakin jollakin tasolla ennalta arvattava. Liiallinen yllätyksettömyys saa kuitenkin parisuhteen jumittamaan paikallaan totutuissa kuvioissa. Kumppanin uudet näkökulmat ja kasvu uuteen suuntaan haastavat puolestaan myös kumppania katsomaan eteenpäin. Siksi toisinaan on hyvä, jos rutiinit murtuvat tai ainakin tulevat kyseenalaistetuiksi.
Kiinnostavuus lähtee ihmisen sisältä
Kiinnostavuus lähtee ihmisen sisältä ja siitä, että hänellä itsellään on hyvä olla. On tietenkin hyvä tuntea kumppaninsa niin, että tietää mikä häntä kiinnostaa. Mutta ei kannata tekeytyä kiinnostavaksi keskittymällä vain toiselle tärkeisiin asioihin. Oleellisempaa on keskittyä elämään, kehittymään, tutkimaan ja kasvamaan itselle tärkeissä asioissa.
Kuvitellaan tilanne, jossa kumppani A on intohimoinen viini- ja olutharrastaja ja kumppani B puolestaan vannoutunut absolutisti. He voivat hyvin elää onnellisessa parisuhteessa ja kokea toisensa kiinnostaviksi. On kuitenkin todennäköisempää, että A:n kannattaa osallistua viininmaisteluiltaan ilman puolisoaan ja B:n keskittyä samaan aikaan kehittämään itseään niiden asioiden parissa jotka kiinnostavat häntä. Sama pätee myös siihen, ettei kumppania kannnata pakottaa mukaan harrastuksiin tai kulttuurimenoihin vastentahtoisesti, eikä edes shoppailureissulle makutuomariksi.
Tietysti myös yhteinen aika on tärkeää parisuhteessa. Se on muuten Hesarin artikkelissakin mainittu yhtenä kymmenestä käskystä, jopa niin että se on tärkeysjärjestyksessä ennen oman tilan ottamista.
Elämä ei ole suorittamista
Joskus voi olla tilanne, ettei molemmilla kumppaneilla ole voimavaroja itsensä kehittämiseen. Hyvään parisuhteeseen kuuluu omana itsenä oleminen myös siihen pisteeseen asti, että onkin liian väsynyt kehittymään, tutkimaan ja kasvamaan. Silloin yhteistä hyvää voi etsiä tukemalla kumppania avun löytämisessä.
Ja toisaalta. Ei elämän tarvitse olla pelkkää suorittamista silloinkaan kun voimavaroja on tasapainoiseen elämään. Miksei itseään voisi kehittää arkisillakin tavoilla, kuten lukemalla lehdestä mielenkiintoisia artikkeleita tai katsomalla innostavia dokumentteja ja mukaansatempaavia elokuvia? Kyllä niistäkin riittää keskusteltavaa kumppanin kanssa.
Artikkelikuva: Pixabay/MabelAmber