Mitä kodin KonMari siivous kaksi vuotta sitten opetti?

Kun kaikki konmaritti

Moni siivosi ja raivasi kotinsa japanilaisen Marie Kondon konmari menetelmällä menneinä vuosina. Minäkin lainasin molemmat kirjat niiden ilmestyessä kirjastosta ja annoin asian hautua. Projekti tuntui mielenkiintoiselta, mutta kovin isolta toteutettavaksi. Toissa kesänä olin kuitenkin valmis, ostin kirjan KonMari. Iloa säkenöivä järjestys ihan omaksi ja ryhdyin hommiin perheemme kodissa.

Tarkoitukseni oli ottaa menetelmästä käyttöön haluamani osat ja myös omaksua uutta mahdollisimman paljon. Halusin edetä nopeasti ja keskittyä kunnolla, joten kesäloma oli paras mahdollinen aika konmarittaa. Suoritukseni ei ollut niin sanotusti tyylipuhdas, sillä keskityin karsimiseen.

Miten KonMarituksessa voi onnistua?

Mikä on KonMarituksessa onnistumista ja mikä epäonnistumista, on ihan oma kysymyksensä. Marie Kondo ei ajattelisi ja sanoisi näin, mutta mielestäni hyvin voi ajatella onnistuneensa, kun on käynyt metodista läpi ne osat mitkä itse haluaa. Riittää kun jää hyvä mieli. Myös aikaperspektiivi auttaa, eli mitä vaikutuksia tästä kaikesta on pitkällä tähtäimellä.

Ennen prosessin aloitusta, on kuitenkin kolme asiaa, joiden on hyvä olla  kunnossa, jotta kannattaa ylipäätään aloittaa konmaritus

  1. Oma motivaatio ja innostus
  2. Riittävästi keskeytyksetöntä aikaa
  3. Riittävästi tilaa, jossa parhaillaan läpi käytävä tavararyhmä voi olla yönkin yli

Nämä kaikki toteutuvat parhaiten loma-aikaan. Kaikki on helpompaa, kun perheessä ei ole pieniä lapsia, jotka tarvitsevat koko ajan perään katsomista tai heillä on hoitaja. Myös mahdolliset uteliaat lemmikkieläimet täytyisi pystyä pitämään poissa tavaroiden kimpusta.

Ensin kannattaa lukea Marie Kondon kodin järjestämiseen liittyvät kirjat tai ainakin toinen niistä. Kondo itse suosittelee pysymään ensin ekassa kirjassaan, mutta minusta kyllä toinen kirja kuvituksineen on selkeästi kattavampi ja parempi.

Koko perheen pitää hyväksyä Konmaritus ja antaa sille tilaa, mutta perhettä ei ole välttämätöntä saada osallistumaan projektiin. Sen voi hyvin tehdä myös yksi ihminen. Silloin kuitenkin pitää järjestellä vain omia tavaroita, eikä kannata edes ajatella muiden omistamia tavaroita ja mitä niistä olisi kiva karsia. 

Konmari menetelmän hyviä puolia

Hienointa mitä KonMari siivous antoi minulle, oli kokemus siitä mitä tarkoittaa kun on innostunut siivoamisesta ja järjestelystä. Minulle siivouksella on nimittäin aina muulloin ollut vain välinearvo, ei sellaista itseisarvoa minkä KonMari metodin myötä tunsin. Ymmärrän tätä kautta hyvin, miksi moni ihminen jää kiinni karsimisen tuottamaan iloon ja päätyy minimalistiksi. Marie Kondo tosin painottaa, ettei karsiminen ole itsetarkoitus, vaan niiden tavaroiden säilyttäminen jotka tuottavat omistajalleen iloa.

Toinen mukava asia menetelmässä oli Marie Kondon valmiiksi tekemä järjestys, jonka mukaan eri tavararyhmät käydään läpi. Varmasti se ei ole ainut toimiva järjestys, todennäköisesti ei myöskään loogisin ja paraskaan, mutta mitä väliä. Kun seurasi hänen laatimaansa järjestystä, ei mennyt aikaa seuraavaksi karsittavan ryhmän pohtimiseen.

Metodissa minua kiehtoi kaikkien tavaroiden läpi käyminen tavararyhmittäin, mutta ei niinkään kaappien järjestely tiettyjen kaavojen mukaan. Kokeilin kyllä oman vaatekaappiini järjestämistä Kondon viikaustekniikalla ja ohjein. Se oli alkuun ihan ok, mutta kuitenkin tuntui lopulta minulle sopimattomalta tavalta. Muutamia kaappeja järjestin myös hänen ohjeitaan mukaillen.

KonMari menetelmässä ei auttanut

Marie Kondon kirjoista erityisesti Iloa säkenöivä järjestys on mielenkiintoinen kurkistus erääseen japanilaiseen tapaan ymmärtää ja jäsentää maailmaa.Teologina erilaiset maailmankatsomukset ja ylipäätään uskontojen vaikutukset arkipäivän toimintatapoihin kiehtovat minua.

Tällaisia olivat esimerkiksi Kondon suosittelema tapa kiittää esineitä käytön jälkeen ja ennen niistä luopumista. Ajatus pohjautuu animismiin, eli uskomukseen, että niin elollisella kuin elottomalla on sielu. Samaan uskomukseen liittyy myös Kondon käsitys siitä, että sukkien kietominen yhteen on julmaa. Nämä näkökulmat jäävät liian kauaksi omasta maailmankatsomuksestani, joten vain mielenkiinnolla havainnoin niitä kirjasta.

Marie Kondo antoi kirjassaan neuvoja myös tilanteeseen, jossa on vaikeaa luopua vanhoista pehmoleluista. Monelle on varmasti niin käynyt ja kävipä minullekin. Minulla oli muutama lapsuuden pehmolelu ja nukke, joista olin jo luopumassa, mutta lopulta halusin ne säilyttää.  Yksi Kondon suosittelema tapa helpottaa tällaista tilannetta on suolan ripottelu, kuten japanilaisessa puhdistusriitissä tehdään lähetettäessä henget matkaan.Tai toinen vaihtoehto on sitoa pehmolelun silmät niin, ettei niitä näy. En kokeillut kumpaakaan, mutta tilanne vahvisti ajatusta, että jokaisen on todellakin paras konmarittaa vain omasta puolestaan. Se mikä toiselle olisi ehkä arvotonta tavaraa, voi sen omistajalle olla säilyttämisen arvoinen.

Valokuvien läpikäynti ja karsiminen oli myös sellainen, mitä en halunnut lähteä tekemään. Haluan säilyttää kuvat jotka meillä on.

Mitä ajattelen KonMarittamisesta kahden vuoden jälkeen?

Päällimäisenä ajatuksissani on, miten hauskaa siivoaminen ja raivaaminen voi olla tällä menetelmällä. Olen iloinen että käytin aikaani KonMaritukseen ja miten mielekkäältä se tuntui.

Kuluneen kahden vuoden aikana on kuitenkin tullut tilanteita, jolloin olen etsinyt jotakin ja arvellut luopuneeni siitä. Ainakin muutamien kirjojen hävittäminen on harmittanut jälkikäteen. Sitten ovat olleet ne kerrat, kun olen pelästynyt karsineeni jotakin, mutta olenkin huomannut säästäneeni sen. Olen iloinen, että en esimerkiksi laittanut kierrätykseen yksiä pentukoiralle ja toisia vähän isommalle sopivia valjaita, koska on todennäköistä että meille tulee vielä joskus uusi koira. On järkevää säästää kohtuullisessa määrin tavaroita tulevaisuutta varten. 

Karsiessa siis iloitsin karsimisesta, jälkikäteen olen iloinnut kun en karsinut kaikkea. Niin se vain on, että fanaattisuus ja äärimmäisyyksiin meneminen missä tahansa ei ole se paras ratkaisu.

KonMarituksen tulevaisuus

Siivous ja järjestely ovat edelleen muotia, eikä Konmari metodi ole uusin tai ainut tapa toteuttaa niitä. Siinä on kuitenkin viehättävä ajatus asumisesta kodissa, jossa on vain tavaroita jotka tuottavat iloa. Olisi kuitenkin järkevintä jo ostovaiheessa kiinnittää huomiota siihen, mitä tunteita ostokset herättävät. Pitääkö sitten kauramaitopurkin myös tuottaa iloa, vai riittääkö että keittiöpyyhkeet ovat kauniita, lienee makuasia.

Marie Kondo on nykyään tuttu myös Netflix-sarjasta Marie Kondo Kodit järjestykseen, jossa hänen metodiaan näytetään harmillisen hajanaisesti. Onkohan järjestelmällinen Marie itse tyytyväinen lopputulokseen? 

Näyttääpä nyt olevan myös mahdollista kouluttautua kotoa käsin KonMari konsultiksi Marie Kondon sivujen kautta konmari.com, osallistumalla virtual consultant certification kurssille. Kallis kurssi, mutta toivottavasti joku Suomessa asuva ammattijärjestäjä tai muu asiasta kiinnostunut kouluttautuu! KonMaritus jatkukoon.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.