Kuva: Bessi/Pixaby.
Lemmikin menetys lapsiperheessä
Perheen hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, että arkeen sisältyy mukavia asioista. Yksi sellainen on monelle lemmikkieläin. Lemmikki tuo mukanaan vastuun, mutta se myös rikastuttaa arkea.
Koska lemmikin elinikä on ihmistä lyhyempi, on kuitenkin todennäköistä, että joutuu kohtaamaan myös sen kuoleman. Se on eläinrakkaalle ihmiselle aina raskas ja vaikea paikka.
Lapsi suree ja aikuinen tukee
Jos perheenne lemmikki on kuollut, joudut aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Kun lapsi suree eläimen menetystä, se herättää myös sinussa vanhempana tunteita. Sinun tekisi ehkä mieli ottaa lapsen suru pois ja kantaa se itse. Mutta se ei ole mahdollista. Lapsen on tärkeää saada surra menetystä rauhassa. Hän selviää siitä kyllä, mutta hän tarvitsee aikaa ja sinun tukeasi.
Vanhempana sinun kannattaa varoa, ettet lähde lohduttamaan lasta ja yritä tukahduttaa hänen kokemaansa surua. Suru ei ole vaarallista. Sinun ei kannata vähätellä eläimen menetyksen aiheuttamia tunteita. Ne ovat tuolla hetkellä lapsen elämän suurimpia vaikeuksia. Jos perheestänne on kuollut esimerkiksi kissa, uuden ostaminen ei poista menetyksen aiheuttamaa kaipuuta ja surua.
Vanhempana voit tukea lasta kuuntelemalla häntä. Katso tästä linkistä aktiivisesta kuuntelusta aktiivinen kuuntelu
Anna lapsen puhua, itkeä, nauraa, muistella ja käydä tapahtunutta läpi leikeissään ja piirustuksissaan. Sinun on tärkeää olla lapsen saatavilla ja ymmärtää, että menetys voi vaikuttaa myös hänen käytökseensä. Suru voi tulla esille myös vaikkapa mahakivun muodossa. Anna hänen olla myös omassa rauhassaan, silloin kun hän sitä kaipaa.
Lapsen ikä vaikuttaa myös siihen, miten hän käy surua läpi. Esimerkiksi leikki-ikäiselle maaginen ajattelu on tyypillistä, jolloin hän voi kokea aiheuttaneensa tapahtuneen ja hänellä voi olla syyllinen olo.
Sinun kannattaa kertoa lapsellesi suoraan mitä on tapahtunut. Mutta jos lapsi esittää kysymyksiä joihin et osaa itsekkään vastata, voit aivan hyvin sanoa, ettet tiedä. Yhdessä lapsen kanssa voitte puntaroida eri vaihtoehtoja, jos hän esimerkiksi pohtii missä lemmikki on kuoleman jälkeen.
Ja jos sinuakin välillä itkettää, joko lemmikin menetys tai lapsen kokema suru, älä piilota itkuasi. Voit jutella siitäkin lapsen kanssa. Säilytä kuitenkin aikuisen roolisi, älä sälytä murheitasi hänen kannettavakseen
Surunvaiheet isommalla lapsella
Suru on normaali reaktio menetykseen. Yleisesti ajatellaan, että surussa on omat vaiheensa, jotka pätevät myös isompiin lapsiin.
Isommillakin lapsilla on luonnollisesti eroa siinä, miten he kokevat ja näyttävät surua. Toisella ne näkyvät voimakkaammin ja kestävät pidempään, toisella kaikki voi mennä nopeammin ohi. Surun eri vaiheet myös vuorottelevat, eikä niitä käydä läpi järjestyksessä.
Sinua voi helpottaa isomman lapsen surussa mukana elämisessä se, että olet perehtynyt surun vaiheisiin. Tiivistetysti ne ovat:
- Sokkivaihe, jolloin tapahtunutta on vaikeaa uskoa todeksi. Se suojaa mieltä liian raskaalta tuntuvalta asialta.
- Reaktiovaihe, jolloin vaihtuvat tunteet tulevat pintaan. Tapahtunutta käydään läpi niin unissa kuin mielikuvissa.
- Työstymis- ja käsittelyvaihe, jolloin tapahtunutta työstetään läpi rauhallisemmin ajan kanssa. Tämän vaiheen aikana ihminen alkaa suuntaamaan katsettaan myös tulevaan.
- Integraatiovaiheessa suru helpottaa ja hyviä hetkiä on huonoja enemmän.
Toivon sinulle voimia lapsesi tukemisessa. Muistathan, että aina voit ottaa puheksi tapahtuneen vaikka tutun lastenohjaajan kanssa. Häneltä saat tukea niin itsellesi, kuin asioiden läpikäymiseen lapsen kanssa. Myös minuun voit olla yhteydessä.
