Kuuntelun kompastuskiviä
Kuuntelu- ja reagointitesti
Onko sinun helppo kohdata toisten voimakkaita tunteita tai kuunnella mikä heille on tuottanut surua? Jos et ole varma, tee pieni testi. Kuvittele, että alla oleva esimerkki tapahtuisi sinun elämässäsi. Minkä vaihtoehdon valitset spontaanisti:
Alakouluikäinen lapsesi tulee koulusta ja itkien kertoo olleensa tappelussa ja opettajan suuttuneen.
sinä sanot:
- Kuka aloitti tappelun? Mitä sinä teit? Nyt selvitetään tämä asia heti miksi niin tapahtui.
- Voi sinua reppanaa. Sinun olisi pitänyt ratkaista tilanne puhumalla. Tappelu on aina väärin.
- Huomaan että sinulla on paha mieli tappelusta ja siitä kun opettaja suuttui.
- Silloin kun minä olin sinun ikäinen, minäkin jouduin kerran tappeluun koulussa ja opettaja antoi meille jälki-istuntoa. Arvaa mitä minä tein sitten?
- Mitä sinä olet taas tehnyt! Etkö osaa yhtä päivää olla ihmisiksi. Tästä hyvästä saat pelikiellon viikoksi.
- Lopeta itkeminen. Et ole mikään vauva.
- Älä itke. Sinä olet niin fiksu, että tässä on tapahtunut väärinkäsitys. Soitan opettajalle ja selvitän asian.
- Sattuu sitä paremmissakin piireissä. Nyt reippaasti syömään ja läksyjä tekemään.
- Olen todella huolissani. Jos tämä jatkuu, se vaikuttaa sinun numeroihisi todistuksessa.
Kompastuskivien välttäminen
Pidä mielessäsi oma vastauksesi edelliseen kysymykseen samalla kun luet tätä tekstiä eteenpäin.
Kun ihminen, lapsi tai aikuinen, kertoo tuoreesta ikävästä tapahtumasta tunnekuohun vallassa, hän haluaa tulla todennäköisesti vain kuulluksi. Siinä hetkessä hän ei halua tulla tuomituksi, kuulustelluksi, säälityksi, rangaistuksi, nolatuksi, nimitellyksi, neuvotuksi, varoitelluksi, moralisoiduksi, kehutuksi ilman syytä, eikä missään tapauksessa kuulla sinun omasta vastaavasta kokemuksesta. Hän ei myöskään odota sinun ratkaisevan hänen ongelmaansa eikä vaihtavan puheenaihetta. Näitä aktiivisen kuuntelun kompastuskiviä kannattaa välttää.
Palaa uudelleen edellä olleisiin kysymyksiin. Mieti mikä vaihtoehdoista on aktiivista kuuntelua, eli ilmaisee parhaiten läsnäoloa ja toisen tunteiden ja viestin kuulemista ilman omaa tulkintaasi.
Oliko sinun aluksi tekemäsi spontaani valinta tämä sama vai joku muu? Mieti myös millaisia punaisella kirjoitetulta alueelta löytyviä kompastuskiviä muissa vaihtoehdoissa on.
Vastaukset
Vastaukset ovat
- kuulustelu, neuvominen ja tilanteen ratkaiseminen
- säälittely, neuvominen, moralisointi
- aktiivinen kuuntelu
- omien kokemusten kertominen
- nolaaminen, tuomitseminen, rankaisu
- nolaaminen, nimittely
- kehuminen ilman syytä, tilanteen ratkaisu
- vetäytyminen ja puheenaiheen vaihtaminen
- varoittelu
Aktiivinen kuuntelu
Vaihtoehto 3 on aktiivista kuuntelua eli paras vaihtoehto. Se antaa parhaiten tilaa tulla kuulluksi ja puhua omista lähtökohdista. Huomaa, että koko kohtaaminen ei ole vain tuossa yhdessä lauseessa, vaan se on kuuntelevan yhteyden avaus sinun puoleltasi. Sen lisäksi tarvitaan tietysti myös empatiaa ja läsnäoloa, sekä niitä ilmentäviä sanattomia viestejä.
Vaihtoehtoon 3 voit hyvin saada vastaukseksi:”Niin, olen surullinen. Matti ei puhunut enää minulle tappelun jälkeen ja opettaja oli hirveän vihainen kaikesta.” Tai yhtä hyvin voit saada vastaukseksi jotain ihan muuta, kuten:”En ole surullinen. Olen niin kiukkuinen, että minua ihan itkettää.”
Jos sinun alkuperäinen reaktiosi olisi ollut mikä tahansa muu yllä mainittu vaihtoehto, se ei olisi jättänyt samanlaista tilaa lapselle puhua tapahtuneesta ja omista tunteistaan. Tämä sama pätee luonnollisesti kohtaamisiin aikuisten kanssa.
Teoria ja käytäntö
Toisen ihmisen aktiivinen kuuntelu on teoriassa järkevää ja selkeää, mutta käytännössä se voi olla yllättävän vaikeaa. Itseasiassa se onkin vaikeinta juuri lähimmissä ihmissuhteissa, koska omat tunteet ovat silloin voimakkaimmin mukana.
Jos lapsi saapuu itkien kotiin, ei ole helppoa olla läsnä ja kuunnella ilman, että yrittää ratkaista tilannetta. Koska lapsen surua voi olla vaikeaa kestää, sitä voi yrittää pehmittää ja selittää pois. Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, jotta lapsi ei koe, ettei hän tullut kuulluksi. Juuri niin käy myös silloin, jos siirrät puheen sinuun ja omiin kokemuksiisi. Lapselle ei ole myöskään hyväksi, jos näet hänet vain leimojen kautta täydellisenä ja fiksuna. Leimoista ja niiden vaikutuksesta voit lukea lisää täältä Ujot, kiltit ja leimat
Samaan tapaan puolison tai läheisen ystävän kokemaa surua tai mielipahaa on vaikeampi käsitellä, kuin jonkun vieraamman ihmisen.
Opi omasta kokemuksestasi
Asian sisäistämistä voi auttaa harjoitus. Muistele tilannetta, jossa olet saanut puhua niin, että toinen on kestänyt kuunnella sinua ilman kompastuskiviä, kuten neuvomista, tuomitsemista, kuulustelua, rankaisemista, säälimistä, nolaamista, varoittelua, nimittelyä, moralisointia, ongelman ratkaisuyrityksiä, sinun perusteetonta kehumista, kertomuksia omista kokemuksista tai puheenaiheen vaihtamista.
Muistele sitten vastaavasti tilannetta, jossa joku näistä keinoista on ollut toisella käytössä.
Jos sinulla on molemmista tilanteista omakohtainen kokemus, paina ne mieleesi ja muista oppimasi kun on sinun vuorosi kuunnella.
Aktiivisesta kuuntelusta voit lukea lisää täältä Aktiivinen kuuntelu ja täältä Keskustelu vai kaksi kilpailevaa esitelmää
Artikkelikuva: Pixabay/gimono